Partiomuistoja: Finnjamboree Kilke 28.7-5.8.2010 Evo

VI Finnjamboree, Kilke järjestettiin 28.7. – 5.8.2010 Evon nuorisoleirikeskuksessa. Myös Pyhtään Korpisusilla oli mahtava kolmen kopla edustamassa. Atson ja Immun karkelot alkoivat ja 22.7. hieman kukonlaulun jälkeen, kun parivaljakko suuntasi lähes täyteen lastatun sähkönsinisen Nissan Micran keulan kohti länttä. Lasu tulisi leirille muutaman päivän päästä lääkinnän aloitukseen. Perille saavuttaessa kello ei vielä ollut ehtinyt yhteentoista, joten ilmoittautumiseen ja tukikohdan perustamiseen Leivoon jäi kosolti aikaa ennen ensimmäistä lounasta.

Atsolla oli jo pesti valmiina lääkintätiimissä, mutta Immu lähti leirille täysin vailla tietoa tulevasta. Toimistolla ilmoittautuessa asiat alkoivat kuitenkin valjeta: Vesitiimiin putkea ja letkua vetämään! Ja raksan ajaksi Atsokin samaan kööriin. Dynaamisen voimakaksikon seuraan lyöttäytyi tässä vaiheessa tuleva LVI-ammattilainen Thomas Hiipan Pojista. Hetken odottelun jälkeen vesipäällikkö Irkkukin saapui paikalle ja tositoimet pääsivät alkamaan. Pikaisen putkenhakureissun jälkeen olikin jos lounasaika ja silloin tapahtui jotain, mitä vain merimies voi tietää: Leinosen Mikko Karhulan Korvenkävijöistä pamahti paikalle. Kuljetushommien vähyyden takia hänkin liittyi ratkiriemukkaaseen vesitiimiin. Myöhemmin remmiin liittyi vielä Mara ja Tanu Saharan Sisseistä ja Kilkkeen legendaarisin kuuden kopla oli syntynyt.

Ensimmäisenä tehtävälistalla oli perheleiri Pöpön suihkujen kytkeminen jota Atso lähti vääntämään vesimestari Kimmon kanssa. Suunnitelmien muuttuminen pariin otteeseen illan aikana ja tavaroiden paikalle saapumattomuus johti siihen, että päivän saldo jäi kovin laihaksi ja helppo pikaprojekti venyi aina seuraavaan iltaan asti. Alaleirien kyläkeittiöiden vesilinjat rakentuivat hyvää vauhtia ja hanoja alkoi ilmestyä myös vessojen käsienpesupaikoille. Muutamat seikat tosin jarruttivat projektia ja aikataulu tuntui hieman pettävän, mutta koko ajan pitkää päivää raatanut tiimi ei näyttänyt ulospäin kovin vahvoja hermostumisen merkkejä. Lääkinnän saavuttua paikalle rakentelemaan omia juttujaan lääkintäpäällikkö Mussukka lupasi Atson vesitiimiin lainasopimuksella lääkinnän yhteisten koulutusten alkamiseen asti.

Viimeisenä raksapäivänä oli harjakaiset sikabileiden muodossa. Ja läskiä kyllä riitti! Kekkereiden jälkeen Atso lupautui vielä auttamaan vesitiimiä viimeisessä rypistyksessä, sillä linjat piti saada kloorattua ennen leiriläisten tuloa ja hommaa oli vielä ihan yllin kyllin tehtävänä. Loppuviimein liitoksia sai vääntää otsalampun valossa, eikä se yö ollut myöskään ihan niin lämmin kuin muut yöt siihen asti leirin aikana. Homma meni myöhään ja noin kahden aikaan putkisto oli valmis kloorattavaksi.

Itse leiri

Varsinaisen leirin alkutahdit kuultiin leiriläisiä paikalle kuljettaneen bussikolonnan konehuoneista. Mikä hiekkapölyn dieselinkatkun suloinen harmonia! Leirisairaalallakin kävi kuhina kun toimintoja ajettiin ylös. Kyläsairaanhoitotiimit pakkailivat laukkujaan ja sinkosivat myöhemmin aamupäivällä alaleireihin tutustumaan paikkoihin ja ohjeistamaan väkeä varsinkin käsihygienian tärkeydestä ympäri maata riehuvan enteroviruksen takia. Tässä vaiheessa ainakin Raffu alaleiri alkoi ottaa jo hieman muotoa. Savuihin nousi toinen toistaan komeampia portteja ja komentokeskuksia, eikä “Rumba Airlines Catering” kyläkeittiökään ollut estetiikassa säästellyt. Ensimmäinen päivä ei kaikenkaikkiaan tarjonnut juuri muuta kuin mahdollisuuden seurata iloista rakentelua ja jututtaa savujen johtohenkilöitä.

– Immu
Kuva: Suomen Partiolaiset // Anna Enbuske